tiistai 31. joulukuuta 2013

Lammasneuletakki steekkaamalla



 Yllättävän nopeasti valmistunut Lammastakki on jo kovassa käytössä. Sopii pienelle väelle kuin nenä päähän ja on miellyttävä päällä, koska ei kutise tippaakaan. Lanka on 100% alpakkaa, ja miellyttävän tuntuinen, pehmoinen iholla. Hurjan lämminkin tämä on, vaikka ohuempi kuin uskoisi.  Ohjetta hieman muokkailin ja tein aavistuksen erilaisen kaarrokkeen ja pidensin neuletta jonkin verran. Ohjeessa annettiin tietyiltä osin vapaat kädet ja annettiin hyviä muokkausvinkkejä.

Kyllähän mieluinen neule valmistuu nopeasti, vaikka hetken aikaa arvoinkin, uskallanko tarttua saksiin. Kenelle tulisi ensimmäisenä mieleen saksia uunituoretta neuletta halki? Onneksi tähän ei tarvinnut lähteä kylmiltään, vaan katselin useammankin ohjevideon. Takin ohjeessa neuvottiin virkkaamalla vahvistettu reuna, (tai jos käyttää pure woolia, ei tarvitse ompelukonetta ollenkaan??) mutta virkkaus kun ei meikältä suju ihan kauhean hyvin, etsin youtubesta korvaavan tavan. Ompelukoneella vahvistettu reuna tuntui loogiselta ja oli helppo toteuttaa ja ei tuntunut siltä että pilaa neuleen.




Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 2,5/3mm
Menekki: 160g














 Steekkauksen lyhytoppimäärä - käyttäen ompelukonetta.


Neuloessa pyörönä, nappilistan paikalle neulotaan steek, eli kohta, mistä myöhemmin leikataan. Tässä oli 7 silmukkaa, 1n - 5o - 1n. Nurjat silmukat auttaa leikattua reunaa kääntymään nätisti kun reuna ommellaan käsin kiinni. Ennen reunojen vahvistamista, lisäsin leikattavaan kohtaan apulangan, joka ompelun jälkeen otetaan pois. Tämä apulanka auttaa pysymään ommeltaessa oikealla rivillä.
 

Apulangan molemmille puolille, nurjien silmukoiden sisäpuolelle ommellaan kaksi riviä siksakkia. Estää ainakin teoriassa neuleen purkaantumisen. Itsehän olin siltikin kauhuissani ja sydän pamppaili tuhatta ja sataa.
 

EI eihkä siisteintä, mutta ainakin toimii. 
Apulanka pois ja niks-naks, sakset käteen. 
 

Pidin tauon leikkaamisessa ja kauhistelin. Hetken kauhisteltua jatkoin ja niks-naks vaan se neule halkeaa.
 
Leikkaamisen jälkeen kannattaa vetää pari kertaa syvää henkeä ja varmistua siitä, että maailma ei romahtanutkaan niskaan kun juuri valmistuneen neuleen meni ja leikkasi kahtia.
 

Leikatut reunat taitetaan itsensä ympäri ja ommellaan nätisti käsin kiinni. Vaikka ommel on valkoinen, se ei näy valmiissa työssä mitenkään.


Ja näin siistin reunan saa aikaan tekemällä näin! Kaikkea sitä oppii kun saksiin tarttuu. Nyt onkin suunnitteilla jo seuraava samalla tekniikalla :)







7 kommenttia:

  1. Huhhuh, luin lähes hengittämättä saksimistasi. :-D
    Hieno villatakki, hyvä että uskaltauduit leikkelemään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olo oli hieman kauhistunut itselläkin lähes koko prosessin ajan. Lopputulos onneks palkitsee :)

      Poista
  2. Todella upea! En olis uskaltanut, mutta näköjään olis kannattanut. :)

    VastaaPoista
  3. Huhui! Itselläkin meinasi sydän pari kertaa pysähtyä kuvia katsellessa. Ihana villis.

    VastaaPoista
  4. hei vau. hyvä idea! mä oon joskus tehnyt pipoja mutten kyllä muuten neulonut.. itselleni kyllä joskus haluaisin tehdä villatakin. villa on ihana materiaali.

    VastaaPoista
  5. Minä olen kerran tehnyt näin (steekannut..en edes tiennyt että sille on oma sana ;)) ja kieltämättä kylmää leikata neuletta jota on neulonut viikkotolkulla. Tätä voi käyttää myös kaupasta tai kirppikseltä ostettuun neuleeseen jos ei halua koko hommaa tehdä itse :)

    VastaaPoista
  6. Wau, oletpas rohkea! piti jakaa vinkkiäsi eteenpäin. Villis on ihana ja lampaat ja poika suloisia!

    VastaaPoista